Stadin mehiläiset lentävät trendin harjalla

Juhlapuhe 5-vuotisseminaarissa 8.10.2016 (Merja-Riitta Laurila)

 

Stadin mehiläiset lentää trendin harjalla

Viisi vuotta sitten Helsingin mehiläishoitajien yhteisöllisyys ja kehittymismahdollisuudet olivat siinä pisteessä, että oli aika jättää tummuneet toukkapaidat ja pyrähtää vapaaseen lentoon.

Päätimme perustaa uuden yhdistyksen ja perustamiskokous pidettiin yliopiston vierashuoneella Töölössä marraskuussa 2011. Yhdistyksen nimeksi valittiin huolellisen pohdinnan jälkeen Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry. Nimi velvoittaa paitsi tarhaajien yhteiseen mehiläisalan ja varsinkin kaupunkitarhauksen kehittämistoimintaan, niin myöskin kasvattamaan hunajan ystävien joukkoa lisäämällä kotimaisen hunajan tuntemusta ja arvostusta, jonka seurauksena taas voidaan odottaa kotimaisen hunajan kulutuksen kasvua.

Tähän siis oli pyrkimys ja tähän on päästy. Ja onnistumisen mittarina ei ole ainoastaan se, että meillä on n. 200 jäsentä, vaan yhdistyksen yleinen vireystila, paljon yhteisiä tapahtumia, koulutusta, työpajoja ja uskomattoman hienoja matkoja. Viimeisenä on opintomatka Unkariin ja tutustuminen sen mehiläishoitoon ja hoitajiin tällä viikolla. Kiitos Raimo ja Markku, järjestitte meille huippuhienon reissun.

Stadin tarhaajien nuorisotoiminta starttaa ensi tiistaina huvilalla. Vuosikokouksessa päätimme sen aloittamisesta ja perustimme työryhmän sitä organisoimaan. Ja nyt sitten on ensimmäinen kerhoilta tulossa.

Kiinnostus mehiläisiin ja kiinnostus kaupunkitarhaukseen on näiden viiden vuoden aikana kasvanut huimasti. Mehiläishoidosta on tullut suorastaan mediaseksikästä. Ja tätä nostetta hyödyntäen citymehiläisemme ratsastavat trendin harjalla.

Me voidaan ihan vilpittömästi iloita ja nauttia siitä, mutta tiedämme myös mitä valokeilassa lentäminen velvoittaa. Ja sehän velvoittaa sitä, että asiat pitää hoitaa niin mallikkaasti, että siitä voisi hyötyä koko mehiläisala Suomessa.

Kääntäen asian toisin päin se on ehkä helpompi ymmärtää.. Jos me töpeksimme täällä pahasti mehiläistemme kanssa; pesiä sijoitellaan mielin määrin minne sattuu, äkäiset mehiläiset tuikkii ohikulkijoita hoitotöitä tehdessämme, parvet suhii kesä- heinäkuun ympäri kaupunkia ja asettuvat tuuletushormeihin ja ties minne, se varmasti huomataan ja negatiivinen julkisuus se vasta herkkua onkin myös medioille.

Vastuullisuus pesien sijoittelussa ja mehiläisiä hoitaessa on oltava kaupunkitarhauksen perustana. Kaupunkilaisten turvallisuus ja mehiläisten hyvinvointi voidaan taataan opettelemalla oikea kaupunkihoitotekniikka. Stadin tarhaajien huoneentaulusta löytyvät nämä tärkeät perusasiat.

Stadin tarhaajat ja tietysti myös mehiläisemme ovat monessa mukana tässä kaupungissa.  Järjestämme hunajamaisatuksia joko eri kaupunginosien hunajista tai lajihunajista erilaisissa tapahtumissa. Pauligin huvilan kaupunkilaisille avoimet pesäkäynnit kerran kuussa ovat osoittautuneet toimiviksi.

Mehiläistarhauksen peruskursseilla opetamme useissa pääkaupunkiseudun ja lähikuntien työväen- ja kansalaisopistoissa. Tämän koulutuksen tavoitteena on saada uusia harrastajia alalle, mutta yhtä tärkeää ellei tärkeämpää on se, että saadaan kursseille ilmoittautuneet huomaamaan ajoissa, mihin ovat ryhtymässä ja voivat vielä harkita asiaa tai jättää koko jutun sikseen.

Teemme yhteistyötä;  Luontoliiton, Aaltoyliopisto,  Annalan puutarha ja hyötykasviyhdistys,  Dodo ry, Helsingin yliopiston luonnontieteellinen museo Luomus ja yhteinen pölytystapahtuma Kumpulassa, Helsingin teurastamolla vihervuositeemalla, Ravintolakoulu Perho on stadin tarhaajien jäsen, Espoon kaupunki ja  Espoon kaupunginpuutarhan Viherfestivaali, Olarin Stainerlukio,  ja nyt viimeisenä kehä 1 puutarhasillan avajaistilaisuus, jossa mehiläiset olivat mukana lasipesässä yleisön ihmeteltävänä. Kaupunginosayhdistysten tilaisuuksissa ollaan oltu myös maistattelemassa.

Pesiä löytyy monesta kaupunginosista.  Siirtolapuutarhat ja palstaviljelmät on lähes miehitetty. Mustikkamaan syötävään puistoon kuuluvat tietysti mehiläiset, Kaisaniemen ja Kumpulan  kasvitieteelliset ovat halunneet pölyttäjiä ja tietysti myös Viikin kampuksella pitää olla omat mehiläisensä.

Ja kaikki nämä mainitsemani ja varmasti paljon, paljon muuta,  ovat olleet osaltaan rikastamassa ja avartamassa kaupunkilaisten käsityksiä mehiläisten merkityksestä ja hunajan arvokkuudesta aitona luonnontuotteena.

Mutta ei jäädä tuuleen makaamaan, vaan lennetään eteenpäin aistein avoimin, valmiina löytämään uusia yhteistoimintamuotoja ja kehittämään jo hyväksi havaittuja toimintoja. Siksi haluankin herätellä meidän kohta kokoontuvaa paneelia miettimään valmiiksi, mitä me mehiläistemme kanssa tai yhdistyksen toimintana voisimme antaa stadilaisille yhteisöille, yrityksille, julkiselle sektorille ja tavallisille kadun tallaajille vielä enemmän ja tehdä se vielä paremmin. Kaikki ideat ja ehdotukset nyt rohkeasti pöydälle.

Viimeisessä Mehiläinen lehden pääkirjoituksessa insertissä SML:n johtokunnan jäsen Paula Keinänen sanoo, että mehiläishoitajan tulee seurata aikaansa ja kyetä muuttamaan omia hoito- ja toimintatapojaan perustelluista ja tutkituista syistä. Tämä koskee mielestäni erityisesti kaupunkitarhaajia.

Samassa pääkirjoituksessa kerrotaan myös yhdestä tulevien vuosien painopistealueesta, emokasvatuksesta, jonka tavoitteena on saada parempia mehiläisiä meidän tarpeisiin ja kestämään täkäläiset olosuhteet paremmin. Voisiko stadin tarhaajien tulevaisuuden visiona olla oma, erityinen kaupunki-mehiläiskanta ja kaupunkiemon kasvatus, jonka jalostuskriteerinä olisi erityisesti säyseät mehiläiset ilman parveiluherkkyyttä.

Stadin tarhaajien mielestäni tärkein ja myös vaativin tehtävä on saada aloittelevat, innostuneet kaupunkitarhaajat ymmärtämään se, että mehiläinen on kotieläin, jota pitää huolella hoitaa ja kantaa vastuuta sen hyvinvoinnista. Tähän stadin tarhaajilla on hieno työkalu, jonka Auli Kontinen kehitti meille pitäessään luennon aiheena: Permakulttuurinen mehiläishoito Suomessa? Huomatkaa kysymysmerkki. Esityksessä pohditaan yhdessä kaikki mehiläispesän tapahtumat. Se on tavallaan prosessikaavio, joka hahmottuu yksittäisistä tapahtumista ja auttaa ymmärtämään kokonaisuuden. Mitä, miksi, mistä ja minne? kysymykset johdattelevat löytämään oikeat vastaukset ja ymmärtämään mehiläispesä arvokkaana, hienona luonnon ihmeenä, jota meidät mehiläishoitajat erityisesti täällä pohjoisessa on valittu huolella vaalimaan ja hoitamaan. Viesti on mennyt hyvin perille. Esim. Kaupunkiviljely.fi sivustolla nämä asiat on kerrottu erityisen selvästi

Tänään iloitaan näistä onnistumisista ja otetaan täysillä vastaan tämän seminaaripäivän anti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>